lauantai, 25. lokakuu 2008

Olemme muuttaneet

Valpurin ja muiden epämääräisten sivupersoonien uusi osoite sijaitsee Wordpressissä, täällä: http://walborg.wordpress.com/

Uutta ullakkohuoneistoa ei ole vielä ihan loppuun asti sisustettu. Tapetit ovat jo seinällä, mutta matot puuttuvat lattioilta ja lamput katosta eikä emäntä vielä oikein osaa käyttää kaikkia uusia kodinkoneitaan . Ei tarvitse siis ottaa kenkiä pois eteisessä, tervetuloa peremmälle. Ensimmäisille tarjoan kupin virtuaalista kahvia.

torstai, 2. lokakuu 2008

Muutto edessä

Olen tässä pähkäillyt asiaa tämän päivän, ja päättänyt, että tämä on Valpurin toiseksi viimeinen postaus tässä osoitteessa.

Ei, en minä ajatellut lopettaa joutavanpäiväistä höpöttelyä.

Sen sijaan mietin, että syyt pysyä Vuodatuksessa taitavat olla lopussa nyt. Olen aiemmin jäänyt tänne, vaikka olen huomannut ettei blogi enää ihan täysin palvele nykyisiä tarpeitani - näin siksi, että tämän blogin harrastelijamaiseen luonteeseen on jotenkin näpsäkästi sopinut käyttää pientä, kotimaista ja sympaattista alustaa.

Eilinen uutinen Alma Median tulosta palvelun omistajaksi ei tavallisissa oloissa säikyttäisi minua yhtään mihinkään. Minusta on erittäin hyvä asia, jos tätä alustaa hartiavoimin pyörittänyt Tuomas Rinta saa vihdoin työstään oikeaa rahaakin. Enkä välttämättä ajattele, että suuri omistaja tarkoittaisi tavallisen käyttäjän kannalta automaattisesti huononnuksia edes käyttöehtoihin, teknisen varmuuden ainakin kuvittelisi paranevan.

Eilisen syrjintäuutisen jälkeen tuntuu kuitenkin vielä typerämmältä idealta jäädä nimenomaan Alman palveluun roikkumaan, kun entiset syynikin ovat menettäneet merkityksensä.  Ehkä muuttaminen sitäpaitsi auttaa miettimään tätä bloggaamista muutenkin vähän uudesta kulmasta, aika innotontahan tämä on viime aikoina muutenkin ollut.

Alan siis etsiä uutta alustaa - kommenttilootassa saa oikein mielellään kuvailla tarkemmin omaa valintaansa.

keskiviikko, 1. lokakuu 2008

Tervetuloa pimeälle keskiajalle

Välillä sitä tajuaa elävänsä haavemaailmassa.


Näin siksi, että olen taipuvainen uskomaan ihmisistä hyvää silloinkin, kun ne ovat salakavalasti järjestäytyneet yhteiskunnaksi. Ja ehkä siksikin, että hengaan liian fiksujen tyyppien kanssa.

Tuppaa esimerkiksi unohtumaan, että Suomessa on edelleen olemassa vain yhdenmerkkistä normaalia seksuaalista suuntautumista.


Olin tyytyväinen, kun maakuntalehti Lapin Kansa oli saamassa lupaavan uuden päätoimittajan. Kyseessä kun on paitsi kerrankin nainen, myös ymmärtääkseni ammatillisessa mielessä kova jätkä.

Siksi masentaa lukea tällaisia uutisia kuin tänään. Päätoimittaja Johanna Korhosen työsuhde on purettu jo ennen sen alkamista. Ja Korhosen mukaan ihan vain siksi, että lehden sedille tuli yllätyksenä, ettei puoliso ja kaksi lasta tarkoitakaan samaa kuin mies ja kaksi lasta.


Alma Median selittelyt potkujen oikeista syistä eivät vakuuta.  Tämä vaikuttaa siltä, että setäkerho on säikähtänyt. Että mitä kaikki muut meidän lehdestä sanovat, jos ne tajuavat, että täällä on sellainen pelottava lesbo pomona? Hui kauhistus.


Onneksi tästä näyttää nousseen ihan hirveä haloo.


Selvittelin hiljan sähköpostitse töissä yhtä meidän mokaamme, verkkolomakkeesta puuttui vaihtoehto "rekisteröity parisuhde" kohdasta siviilisääty. Palautteen antaja oli oikeassa, mutta onnistui siinä samalla tulkitsemaan täysin päin vastoin kuin tarkoitin kaiken sähköpostitse pistämäni selittelyn.


Olin pahoillani, kun loukkasin tahattomasti – mutta mietin kyllä samalla, että täytyykö sitä nyt ihan noin herkkänahkainen olla.


Tänään tuli mieleen, että pitäisi itse jaksaa olla kärsivällisempi, ja tarkempi myös. Kun tylsänä heterona on niin helppo olla huomaamatta, miksi sitä tarkkuutta tarvitaan.

Siksi, että puoli Suomea elää näköjään edelleen aikakautta, jolla seksuaalinen suuntautuminen ratkaisee enemmän kuin pätevyys.

Kun asenteet ovat tätä luokkaa, kovan metelin pitäminen aiheesta on pidemmän päälle viisasta.

Edit eli aamulla mieleen juolahtanut disclaimer: Valpuri on tehnyt pariin otteeseen töitä Almalle, vaikka  saakin nykyisin leipänsä kilpailijalta. Ja kirjoittaa näköjään eilisestä alkaen Alman omistamalle blogialustalle, kun ovat justiin sopivasti näköjään ostaneet tämän Vuodatuksen.
Eipä sillä, että tällä kaikella välttämättä olisi mitään vaikutusta tämänkään polkkauksen sävyyn - raivostumisella on osuutta asiaan huomattavasti enemmän. Minä kun en valitettavasti usko, että tökerö käytös tai museoon kuuluvat asenteet olisivat minkään pahan korporaation yksinoikeus.

tiistai, 23. syyskuu 2008

Kyvyttömyys empatiaan opitaan varhain

Kävelin juuri kotiin lähimmän ihantavallisenkoulun ohi. Koulun edessä norkoili ryhmä esiteinejä, ohi kulki lähijunasta purkautunut väkijoukko. Yksi niistä pikkusälleistä keksi huutaa, että MULLA ON ASE.

Ratkinokkelaa huumoria, ehheheheh.

Teki mieli sanoa yhtä ja toista, ja aloittaa saarna sanalla idiootti. Olin kuitenkin ihan hiljaa, kun ehkä se olisi ollut hivenen epäreilua kaataa yhden hölmön pikkupojan niskaan kaikkea syyllisyyttä maailman pahuudesta.

Mitään järkevää sanottavaa ei nimittäin tällä kertaa ole. Vakavaksi tämä vetää, surulliseksi, mutten osaa selittää tätä pois millään sanoilla.Virhe maailmassa on liian suuri.

lauantai, 6. syyskuu 2008

Tuli taas asiaa musiikkikauppaan

Seuraa päivän musiikkisuositus: kuuntelen tässä toista kertaa MySpacessa Eleanoora Rosenholmin uusia biisejä. Kakkoslevy Älä kysy kuolleilta ilmestynee piakkoin.

Ja täytyy kyllä sanoa, että jotain poikkeuksellisen omaperäistä tässä orkesterissa edelleen mielestäni on, vaikka keikalla vaikuttavat jotenkin vaisuilta. Jokainen biisi on oma ehjä tarinansa. Sanoituksissa on sitä jotain, vaikka ne naiiveja ovatkin. Samoin Noora Tommilan lapsenäänessä.