Kävin ostamassa onnittelukorttia kahdelle ystävälle, jotka ovat yhtäkkiä muuttuneet kolmeksi.

Tehtävä osoittautui oudon vaikeaksi. Lähinnä siksi, että haikaran vierailusta onnittelevat kortit ovat kammottavia. Vaaleanpunainen ja vaaleansininen ovat ilmeisesti ainoat sallitut värit. Ja lähes kaikissa niissä vaaleanpunaisissa korteissa käytetään sanoja tyyliin prinsessa tai keiju. Yäks.

Se onnittelukortti voidaan kyllä säilöä vauvakirjan väliin ja ojentaa nyt vastasyntyneelle, kun tämä ehtii aikuiseksi. Pääasiassa onnittelu kuitenkin on tarkoitettu vastasyntyneen vanhemmille. Ja tiedän loppujen lopuksi aika vähän aikuisia ihmisiä, jotka ihan vilpittömästi rakastavat vaaleanpunaista väriä.

Missähän vaiheessa vauva-asioista tuli näin tiukasti pastellinvärisiä ja näin tiukasti sukupuolittuneita? Minulla on omasta lapsuudesta sellainen epämääräinen muistikuva, että vauvoilla oli niiden pastelliväristen lisäksi esimerkiksi vihreitä, ruskeita, keltaisia, tummansinisiä, viininpunaisia ja oransseja vaatteita. Edellisen kaveripiirin vauvan kohdalla kävin tutustumassa tavaratalon vauvaosastoon. Pelkkää vaaleanpunaista röyhelöä ja vaaleansinistä reipasta potkupukua silminkantamattomiin, vaikkei ihan pieni nyytti vielä oikein onnistu olemaan prinsessa sen enempää kuin supersankarikaan.

En tajua. Eikö sen stereotypioiden tuputtamisen kanssa voi odottaa edes sen aikaa, että lapsi oppii ymmärtämään puhetta?